SKUVLE

Jaepien 1842 laakem tjeeli Sveerjesne mij jeehti gaajhkh reaktam utnin skuvlesne lohkedh. Fïerhte staare jïh fïerhte såakne tjoerin öörnedh guktie skuvle gååvnesi. Vïjhte jaepiej raejesne edtji almetjeskuvlem bigkesovveme abpe laantesne. Men dïhte lij gïerve jïh löövles barkoe voenine. Aalkovistie barkoe soejmilaakan lij. Lij gïerve gaavnedh lohkehtæjjah jïh gåetieh. Idtji åvteli 1880-låhkoen raejesne tsiehkieh mejtie iemie sjïdtin. 1882 laake tseegki åålmehskuvledïedten bïjre. Dïhte lij njieljie jaepieh maanah edtja skuvlesne årrodh jïh dan gaavhtan jienebh maanah enn sijjieh skuvlesne jïh lohkehtæjjah dellie lïerehtimmiem lij abpe jaepien mietie. Dïhte meehti årrodh naan biejjieh våhkosne, fïerhten mubpien våhkoe jallh fïerhten mubpien termijne. Dan gaavhtan idtji lij nuekies lohkehtæjjah mah ööhpehtimmiem utnin lin gellie diakonerh mah eelkin skuvlesne barkedh. Learohkh dejtie lyjhkin juktie dah utnin hijven leksjovnh. 

 

Maanah edtjin skuvlem aelkedh gosse medtie 9 jaepien båeries. Dellie edtjin joe maehtedh onn’ohtje lohkedh jïh tjaeledh jïh våaromem maehtedh kristelesvoetemaahtoem.

 

Dah lin jïjnjh mah daarpesji maehtedh maam idtji skuvlesne lïerh. Jeenjemes åadtjoeji lïeredh geerve almetjistie jïh båarasommes åerpienistie fuelhkesne. Gosse våaromem lïeri meehti dan mænngan learoehkinie årrodh naan luvnie fuelhkien ålkoelisnie.

Gærjah

Gærjah lin dovres jïh ovsïejhme. Dah gærjah mah gååvnesieh jeenjemes hïejmine lij jaahkoen gærjah: bijbele, katekeese jïh saalmegærja.

 

Gåetiegihtjedimmieh

Åvteli åålmehskuvle lij aaj vihkeles almetjh meehtin lohkedh, tjaeledh jïh evtemes kristelesvoetemaahtoem. Naan gærhkoste, vuesiehtimmien gaavhtan hearra, vöölki dan gaavhtan voeneste voenese daamhtaj jïh utni gåetiegihtjedimmiem, guktie deejri dah dej leaksoem meehtin.

 

Skuvleaamhtesh

Dah aamhtesh mah edtja lïeredh åålmehskuvlesne lij: lohkedh, tjaeledh, ryöknedh, kristelesvoete jïh bijbelen histovrije, eatnememaahtoe jïh laavlome.

 

Skuvlebeapmoeh

Dah idtjin åadtjoeh beapmoeh skuvlesne, dah tjoerin jïjtje niestiem buektedh. Sïejhme beapmoeh lij jissehtslaejpieh jïh mielhkie.

 

Mark

Mark skuvlen lïhke årroeminie. Dïhte barre daarpesje vaedtsedh åenehks stuhtjem Storgatan mietie bovreste dellie gatam dåaresth geajnose man nomme Skolgatan. Dan lea diakonissa Anna “momma” Persson lohkehtæjjine.

 

Skuvle Orrestaaresne

Köpinge Orrestaare lij Själevaden åålmehskuvledajvesne. Skuvle lij Själevaden gærhkoen lïhke, medtie 5 km köpingistie. Dah mïelin dïhte fer guhkie jïh köpingeårrojh voejhkelin lïerehtimmiem maanide öörnedh sijjesne. Joe 1867 gyhtjelassem gihtji Orrestaare Själevadesen åålmehskuvleöörnegistie juekedh.

 

Dïhte voestes gåetie maam tjïelte åestieji lij åesiestæjja Fahlgrenen gaertene Skolgatan 7, jaepie lij 1873. Daesnie ryöjredin skuvletjïehtjelh, rektovregåetiem, telegraafem jïh tjåanghkoetjïehtjelem. Daan bijjien ij leah naan skuvle Skolgatanisnie nomme lea baetseme 1870-låhkoste.

 

1898 lij åålmehskuvlebigkeme bijjiestaaresne gaervies sijjie utni 300 learoehkidie. Daesnie lij sjïehteles sijjie lïerehtæmman, stååkedæmman jïh spïelide.

 

Gåetie gusnie daelie bigkin goh ektieskovle. Tjaktjetermijne 1905 dellie learohkh voestes aejkien böötin dan sïjse.

 

 

Elin

Idtjin Elin lij skuvlesne. Maanah laantedajveste idtjin dam darjoeh 1820-låhkosne. Dah mah daarpesjin daejredh dah lïerin geerve almetjistie gïeh lin dej lïhke. Sjïere lïerin lohkedh jïh tjaeledh, mubpieh idtjin dam lïerh. Dïhte lij vihkeles maehtedh religijöösen tjaalegh gærjah namhtah, jïlhts lij jeenjemes praktihken maahtoeh dah daarpesjin. Båantagaertesne barkedh kreava datne maahtah gellie ovmessie  darjomi bïjre.

 

Nils

Nils lij måedtie jaepieh Domsjöverksskuvlesne. Daesnie ajve maanah åadtjoeh årrodh mej eejhtegh saakesne jallh naan mubpie bruken darjomigujmie berkieh. Skuvletïjje lij sjïehtesjamme guktie saaken daerpiesvoetide barkoefaamoste sjïehteles. Domsjöverkskuvlesne lij gærjagåetie.

 

Maria

Maria skuvlesne. Dïhte edtja 6 jaepieh åålmehskuvlesne årrodh jïh dan mænngan jåerhkedh ööhpehtidh, guktie sov stoerreåabpa veanhta dïhte galka. Dïhte lea orre tïjjh jïh gååvnesieh jienebe nuepieh maam akt darjodh enn dejtie mah eejhtegh barkeminie.

 

Theresia

Theresia gïerve åtna skuvlesne årrodh juktie sov fuelhkie abpe tïjjem juhtieh. Naan maanah Theresian fuelhkesne åadtjodh naan almetji luvnie årrodh boelhkesne jïh skuvlesne årrodh. Men ij leah aelhkie dan gaavhtan vuelkijemaanah daamhtaj sjidtieh irhkedh mubpieh learoehkijstie jïh såemies aejkien aaj lohkehtæjjah dejtie irhkieh. Theresia dan gaavhtan åådtje sov ööhpehtimmiem sov fuelhkeste. Dïhte læhkoeladtje, sov aahka lea nænnoestamme Theresia edtja lïeredh jeenjemes mestie mubpieh maanah skuvlesne lierieh, jïh onn’ohtje vielie.

 

Lars­-Anders

Dïhte lea gujht obligatorijen  åålmehskuvle Sveerjesne, men Lars-Anders ij åadtjoeh skuvlesne årrodh. Åålmehskuvle ij leah gaajhkene lehkesne ennje.