SKUVLA

Jagis 1842 čállui ruoŧa láhka mas daddjui ahte buohkain leai riekti skuvlavázzimii. Juohke gávpogis ja suohkanis leai geatnegasvuohta geahččat bearrái ahte gávdnui skuvla. Viđa jagis galggai álbmotskuvla gávdnot miehtá riikka. Muhto dát leai váttis ja lossa doaibma giliide. Álggaheapmi šattai njoahci. Leai váttis gávdnat oahpaheddjiid ja lanjaid. Dilit eai šaddan viehka buorit ovdal go 1880 jagiin. Jagis 1882 šattai almmolaš skuvlageatnegasvuohta láhkan. Mánát galge leat skuvllas njeallje jagi ja go ledje eambbo mánát go sajit skuvllas ja oahpaheaddjit váilo de jođihuvvui oahpahus miehtá jagi. Máhtii leat moadde beaivvi vahkus, juohke nuppi vahku dahje juohke nuppi termiinna. Go skuvlejuvvon oahpaheaddjit eai lean doarvái ollu de álge ollu diakonissát bargat skuvllas. Mánáide ledje sii dávjá oalle bivnnuhat danne go sin oahpahallandiimmut ledje buorit.

 

Sullii 9 jahkásažžan galge mánát álgit skuvlii. Dalle vurdojuvvo juo máhttit lohkat ja čállit veaháš ja diehtit risttalašvuođamáhtu vuođu.

 

Leai ollu mii ii oahpahuvvon skuvllas maid galggai máhttit. Eanaš oasi ohppe rávesolbmuin ja veaga boarrásit orbbežiin. Dalle go leai oahppan vuođuid máhtte beassat hárjehallin soapmása luhtte veaga olggobealde.

Girjjit

Girjjit ledje divrasat ja eai nu dábálaččat. Dat mii eanaš ruovttuin gávdnoje ledje oskkolaš girjjit: biibbal, katekesa ja sálbmagirji.

 

Viessogažahallamat

Ovdal álbmotskuvlla áiggi leai dehálaš ahte olbmuin ledje vuđolaš dieđut lohkamis, čállimis ja risttalašvuođa oahpus. Soamis girkus, ovdamearkka dihte báhppa, jođašii giliid mielde ja doalai viessogažahallamiid, vai oinnii máhttet go sii leavssus.

 

Skuvlafágat

Daid fágaid maid galggai oahppat álbmotskuvlla ledje: lohkan, čállin, rehkenastin, risttalašvuođa oahppu ja biibbalaš historjjá, luonddumáhttu ja lávlun.

 

Skuvlabiebmu

Skuvla ii fállan borramušaid, iežas lávka fertii leat mielde. Dábálaš biebmu maid válde mielde leai asehis láibi ja mielki.

 

Mark

Markas lea lahka skuvlii. Son ii dárbbaš vázzit oanehis gaska gávpeviesus Storgata mielde de boahtá son doaresgáhttui man namma lea Skolgatan. Su oahpaheaddji lea diakonissa Anna ”Momma” Persson.

 

Orrestaare skuvla

Köpinga Orrestaare gulai Själevad álbmotskuvlaguvlui. Skuvla leai Själevad girku guoras, nuo 5 km köpinggas eret. Olbmuid mielas dat leai menddo guhkkin eret ja köpingga ássit geahččaledje oažžut áigái mánáid oahpahusa  báikkis. Juo jagis 1867 iđii gažaldat juohkit Orrastaare Själevada  álbmotskuvladoaimma.

 

Vuosttaš dállu man gielda ostii leai gávpeolbmá Fahlgren viessu Skolgatan 7, jahki leai 1873. Dása háhke  skuvlalanjaid, rektororohaga, telegráfa ja čoahkkinlanja . Odne skuvla ii leat šat Skolgatanis, muhto namma lea 1879 jagiid rájis.

 

Jagis 1898 leai álbmotskuvlaviessu gárvvis bajit gávpogis, das leai sadji 300 ohppiide. Dáppe leai buorre sadji oahpahussii, spealuide ja stoahkamiidda.

 

Dát dállu gos don dál leat ráhkaduvvui oktasašskuvlan. Čakčatermiinnas jagis 1905 bohte oahppit sisa vuosttaš hávi.

 

Elin

Elin ii vázzán skuvllas. 1820 jagiin vázze hárvuin báikegotti mánát skuvllas. Dan maid dárbbašii máhttit sii ohppe ráves olbmuin mat ledje lahkosis. Muhtumat ohppe čállit, ja muhtumat fas eai. Leai dehálaš máhttit muhtin oskkolaš áššiid bajil, muhto eanemus leai dárbu máhttit geavatlaš bargguid. Go jođiha boanddaviesu de gáibiduvvo máhttu máŋggaid bargguin.

 

Nils

Nils lea vázzán moadde jagi Domsjöverka skuvllas. Dáppe besse dušše dat mánát geaid vánhemat barget sahádagas dahje bruka eará osiin vázzit. Skuvlavázzin leai heivejuvvon vai heive sahádaga dárbbuid bargovehkii. Domsjöverka skuvllas lea girjerájus.

 

Maria

Maria vázzá skuvllas. 6 jagi galgá son vázzit álbmotskuvllas ja lea jáhkehahtti ahte son joatká oahpahusain, nugo su stuorit oabbá oaivvilda su galgat dahkat. Leat ođđa áiggit ja gávdnojit ollu vejolašvuođat bargat eará go vánhemiid bargguid.

 

Theresia

Danne go Theresia vánhemat álo jođašit de lea sus váttis vázzit buori oahpahusas. Muhtin mánát Theresia sogas besset orrut soames oahppása luhtte vai máhttet skuvllas vázzit. Muhto dat ii leat álki danne go mátkkošteddjiid mánát dávjá meannuduvvojit heittot eará mánáin, ja muhtimiin maiddái oahpaheddjiin. Dáppe oažžu Theresia oahpahusas iežas veagas. Sus lea vuorbi danne go su áhkku lea mearridan ahte Theresia galgá beassat oahppat eanaš dan maid eará mánát besset oahppat, ja velá eambbo.

 

Lars­-Anders

Rievtti mielde lea ruoŧa álbmotskuvla bagolaš, muhto Lars Andersii ii šatta skuvlavázzin. Álbmotskuvla ii leat gárvvis ain.