Historjjá mielde leat Ruoŧa rájit máŋgii rievdan, ja muhton áiggiid  lea Suopma ja Ruoŧŧa gullan oktii. Suomagielagat leat orrun dálá Ruoŧas goitge 1000 jagi. Muhtumat bohte deikke bargat giehtabargin ja gávpeolmmožin, earát fas gilvit eatnamiid meahcis, ja earát ruvkkiin bargat, ruovdedoaimmahagain, sahádagain ja eará industriijain.

Dalle go gonagasaid mielas, nugo Gustav Vasa 1500 jagiin, eambbo olbmot galge orrut mehciin de leat sii sirdán olbmuid, muhtimin lohpádusain beassat eret vearromáksimis. Ollugat geat orru Savolaxas, mii odne lea Suomas, šadde 1500 jagiin boaldinboanddat Ruoŧas. Dalle jođii suopmelaš veahka Grätnäsii, dat lea Sollefteå geainnu alde.

Suomas leamaš soađit dávjjibut go Ruoŧas.  Jagiin 1713- 1721 leai Ruošša okkuperen Suoma. Daid jagiid gohčodit ”Stuorra ráfehisvuohtan” ja dalle báhtaredje ollosat Ruŧŧii.

Jagiin 1808-09 leai soahti Ruoŧa ja Ruošša gaskkas, muhto soahti jođihuvvui lulde, riikka suoma bealis, ja ollosat báhtaredje davás, dálá Ruŧŧii vai besse eret soađis.

Nuppi máilmmisoađis ledje Suomas golbma soađi. Álggus geahččalii Ruošša váldit Suoma ja jagiin 1939- 40 leai Suoma Dálvesoahti. Dan maŋŋil soahttáje duiskalaččat ja suopmelaččat ovttas dasa ahte bidjat olggos Sovjetlihtu ja loahpas sođai Suopma oažžumis duiskalaččaid olggos suoma Lappi leanas.

Ollu vánhemat sáddeje mánáidis Ruŧŧii vai šattaše oadjebasat, muhto mánáide leai oalle váigat boahtit okto. Orbbežat eai ožžon leat ovttas ja ii oktage ipmirdan suomagiela dohko gosa bohte. Ja maŋŋá soađi sii eai šat muitán suomagiela ja leai meastá veadjemeahttun máhccat ruoktot Supmii. 70000 suopmelaš máná bohte Ruŧŧii oarbbesmánnán.

Mark veahka lea Österbottenis eret. Ruoŧasuopmelaččat lea okta Ruoŧa našunála unnitloguin.