Mátkkošteaddji olbmot, maiddá Theresia gullá, leat gávdnon Ruoŧas goitge 500 jagi. Go mii ohcat sii boarráset historjjálaš gálduin sii dávjá gohčoduvvojit tattarin. Sii elle servodaga ravddabeale ja ollosat boanddain badjelgehčče sin. Mátkkošteaddjit válde dakkár bargguid maid boanddat, man nu siva dihte, eai háliidan bargat, nugo gáldet ja njuovvat heasttaid. Muhtin mátkkošteaddjit máhtte leat beaggán medisiinnalaš máhtuid dihte ja doibme guovllu “viisses áhkkun”. Dábálaš bargu leai johtit márkaniid gaskkas ja vuovdit iežas ja earáid gálvvuid.

Gávdnojit máŋga teoriija dasa geat mátkkošteaddjit jur leat, ja velá sii nai gaskkas leat sierra oainnut. Nugo dábálaš lea go lea sáhka olbmuid birra de gávdnojit máŋga duohtavuođa. Okte teoriija lea ahte gávdno oktavuohta mátkkošteddjiid ja romeriid gaskkas. Muhton muddui sii juhket giela ja árbevieruid ja joavkkut leat sogalaččat. Earát fas oaivvildit mátkkošteddjiid rievtti mielde leat olbmot mat, iešguđet sivaid dihte, leat olgguštuvvon boanddaid servodagas ja dasto bággejuvvon vuolgit geainnuid mielde ozadit eallinláibbi. Dat mii duođas doalaha joavkku čoahkis lea eallinvuohki. Goalmmát teoriija lea ahte sii álgoálggus ledje soalddáhat main ledje veagat ja sii válde bargguid iešguđege soahteveagain ja nu láhkái leat vuođđudan eallinvuogis.