Guolásteapmi

Buot áiggiid leat olbmot mannan riddui guolástit. Dat lea juobe leamaš oassi dállodoalus, laktasan ollu earáiguin vai birge, dahje leamaš váldosisaboahtu.

 

 

Gáiddusguolásteapmi

Ångermanlándda rittuide bohte máŋga čuođi jagiid maiddái guolásteaddjit suohkana olggobealde. Gáiddusguolásteaddjit mat gávppašedje guliiguin. Sii bivde silddi ja vuvde dan vildaseabbo. Ledje dušše gávpogiid borgárat geain leai riekti gávppašeapmái. Gáiddusguolásteaddjit ledje dávjá borgárat mat bohte gaskaruoŧa gávpogiin. Eatnašat bohte Gävles, danne mii dávjá daid odne gohčodit Gävleguolásteaddjin. Gáiddusguolásteami stuorimus áigi leai 1600 ja 1700 jagiin. Giđđat borde sii fatnasiid ja borjjastedje guolástanbáikkiide. Doppe orru sii dassái go sevnnjodišgođii čakčat. Dalle sii máhcce ruoktot fatnasiiguin mat ledje dievva guliiguin. Vai guolit galge seailut geasset sii sáltejedje dahje suvrriidedje daid. Dalle go suvrudahttá guoli de das šaddá suvrrasallit.

 

Davás jođidettiin leai olles veahka mielde. Borde mielde buot maid sáhtašii dárbbašit geasset, oktan gáiccaid. Gáiccat leat gierdivaš ealibat mat birgejit sulluid binnánaš guohtumiin ja dat adde oamasteaddjái mielkki ja vuostá. Stuorit fatnasiid, maiguin johte guolástanbáikkiide, oamastedje dávjá moadde guolásteaddji ovttas. Muhtumat eai geavahan fatnasiid geasset, earát fas manne fievrridan- dahje gávppašanmátkkiide miehtá Davviluovtta ja Lullimeara.
 

1800 jagiin šadde sulluin rievdadeamit. Gáiddusguolásteddjiid mearri njiejai ja eambbo boanddat lagašguovlluin geat geaset bivde álge orrut guolástanbáikkiin. Dađistaga šadde ain eambbo fásta orrut sulluin. Sii geat orroje sulluide bohte eanaš oassái nannáma riddosuohkaniin ja sis leai viehká heajos dilli. Sii johte sulluide dainna doaivagiin ahte buoridit diliideaset veaháš.

Guolástanorohagat

Miehtá rittu ledje moanat guolástanorohaga: báikkit mat erenoamážit geasi áiggi leamaš guolásteaddji veagaid orohagat. Dáin báikkiin leamaš suodji ja buorit lunddolaš hámmanat gos máhtii regget fatnasiid ja gos leai sadji huksehusaide, bargat guliiguin ja firpmiiguin ja jus vejolaš maiddái báikkit gos máhtii gilvit veaháš. Mihtilmas dáidda orohagaide lea ahte huksehusat ledje viehka lahkalaga. Hámmana mielde ledje mearraáittit gittalaga ja daid unna dáložiid bajábealde ledje gistvallet. Gistvall lea stellet masa gohčo firpmiid, buhtista ja goikada daid. Huksehusaid leat ráhkadan guolásteami geavatlaš dárbbuid mielde.