MITAT, TILAVUUS/VETOISUUS, PAINO

Alempana on selitykset erilaisille mittayksiköille ja joillekin muille termeille.

 

 

Kyynärä (vuoden 1609 jälkeen) = 59,38 cm. Sitä ennen kyynärän pituus oli Mälaren-järven ympäristössä 56 cm ja Östergötlandissa 64 cm.

 

Ankare = 39,25 liter

Ankkuri = 39,25 litraa

Bok = 24 ark skrivpapper. 20 bok = 1 ris

Kirja = 24 arkkia. 20 kirjaa = 1 riisi

 

Center = 100 skålpund = 42,5 kg

Senteri = 100 naulaa = 42,5 kg

 

Decker (däcker) = 10 st. Mått för skinn och hudar

Tikkuri = 10 kpl. Nahkojen ja turkisten määrän mitta.

 

Dussin = 12 st

Tusina = 12 kpl

 

Famn = 1,78 meter; som vedmått varierande, mellan 3 och 5,65 m³

Syli = 1,78 metriä; halkomittana 3-5,65 kuutiometriä

 

Fat = 157 liter

Oomi = 157 litraa

 

Fjärding = våta och insaltade varor. 12 kannor = 31,4 liter, i torra varor 4 kappar = 18,3 liter. I syd- och västsverige fanns skäppefjärding = 7 liter. I Närke och Västmanland = ¼ tunna = 8 kappar = 36,6 liter

Nelikko = 12 kannua = 31,4 litraa (nesteet ja suolattu tavara). Nelikko = 4 kappaa = 18,3 litraa (kuiva tavara). Etelä-Ruotsissa ja Länsi-Ruotsissa oli neljännesvakka = 7 litraa. Närkessä ja Västmanlandissa nelikko oli ¼ tynnyriä = 8 kappaa = 36,6 litraa.

Fot = 0,2969 meter = ½ aln. I äldre tider varierande.

Jalka = 0,2969 metriä = ½ kyynärää. Mitta vaihteli vanhempina aikoina.

 

Gross = 12 dussin = 144 st

Grossi = 12 tusinaa = 144 kpl

 

Jungfru = ¼ kvarter = 8,2 cl

Jumpru = ¼ korttelia = 8,2 cl

 

Kanna = 2,6 liter; var före 1600-talet ½ dl större

Kannu = 2,6 litraa; mitta oli ennen 1600-lukua ½ dl suurempi.

 

 

Kast = 4 st. 20 kast = 1 val

Kast = 4 kpl. 20 kastia = 1 val (Ruotsissa silakkamäärän mittayksikköjä)

 

Kubikfot = 10 kannor = 26,17 liter

Kuutiojalka = 10 kannua = 26,17 litraa

 

Kvarter = 0,325 liter

Kortteli = 0,325 litraa

 

Lass = skattepliktig körning av kol, ved, malm e dyl efter fastställt värde

Kuorma = veronalaisen hiilen, halkojen, malmin jne. kuljetuksille vahvistettu arvo

 

Lispund = 8 ½ kg

Leiviskä = 8 ½ kg

 

Lod = 13,16 g. Under 1600-talet som handelsvikt 13,28 g

Luoti = 13,16 g. 1600-luvulla kauppapainona 13,28 g

 

Läst = 12-13 tunnor; spannmål = 12 skeppund. om varor som vägs = 12 skeppund; om salt = 12 tunnor (småläst), 16 eller 18 tunnor (storläst). Senare (1500-talet) = 24 tunnor om lös transport

Lästi = 12-13 tynnyriä; vilja = 12 kippuntaa, punnittavasta tavarasta = 12 kippuntaa; suolasta = 12 tynnyriä (pikkulästi), 16 tai 18 tynnyriä (isolästi). Myöhemmin (1500-luvulla) = 24 tynnyriä irtotavaran kuljetuksissa.

Mark = Ursprungligen 205-210 g men sedermera 425g; avses järn- och kopparvikt är det 340-375 g. Mark silver och guld var alltid 205-210 g. Mark vadmal = 96 alnar

Markka = Alunperin 205-210 g, mutta sittemmin 425 g; raudan ja kuparin painoyksikkönä se on
340-375 g. Hopean ja kullan painoyksikkönä markka oli aina 205-210 g. Sarkakankaan pituusyksikkönä markka oli 96 kyynärää.

 

Markpund = lispund om 6,8 kg

Markkapunta = leiviskä = 6,8 kg

 

Mil = 10689 m. Småländsk mil = 7,5 km; västgötamilen = 13 km (någon gång 20 km). I Dalarna och Finland 5-6 km

Ruotsin peninkulma = 10689 m. Smålandin peninkulma = 7,5 km, Västgötalandin peninkulma = 13 km (joskus 20 km). Taalainmaan ja Suomen peninkulma = 5-6 km.

Ort = 4,25 g. Som rymdmått detsamma som jungfru

Ortti = 4,25 g. Vetomittana se on sama kuin jumpru.

 

Oxhuvud, rymdmått = 90 kannor, dvs 236 liter, men kan vid import av rödvin vara 225 liter

Häränpää, vetomitta = 90 kannua, eli 236 litraa, mutta se voi punaviinin tuonnissa olla 225 litraa.

 

Pund = lispund

Punta = leiviskä

 

Skeppund = ofta 170 kg. För järn och koppar tillämpades 5 olika viktsystem mellan 136 och 194,5 kg. 1 skeppund = 20 lispund à 20 skålpund

Kippunta = usein 170 kg. Raudalle ja kuparille sovellettiin 5 painojärjestelmää, joissa kippunnan paino vaihteli välillä 136 – 194,5 kg.

 

Skålpund = 425 g = 32 lod

Naula = 425 g = 32 luotia

 

Skäppa (1700-1800-talen) = ¼ tunna 36,6 liter (fast mål 41,2 liter). I södra Sverige 27 ½ liter och före 1665 24,8 liter

Vakka (1700-1800 -luvuilla) = ¼ tynnyriä = 36,6 litraa (kiinteä mitta 41,2 litraa). Etelä-Ruotsissa 27 ½ litraa ja vuotta 1665 ennen 24,8 litraa.

 

Spann = ½ tunna = 28 kannor = 73,5 liter

Panni = ½ tynnyriä = 28 kannua = 73,5 litraa

 

Stavrum = 216 fot³. Mått för ved

Stavrum = 216 kuutiojalkaa. Ruotsalainen puutavaramitta.

 

Stop = ½ kanna = 4 kvarter = 1,3 liter

Tuoppi = ½ kannua = 4 korttelia = 1,3 litraa

 

Stycke (tyg) = 15 meter (bomull/siden), 30 meter (lärft/ylle)

Kangaspala = 15 metriä (puuvilla/silkki), 30 metriä (palttina/villa)

 

Styver = 1 öre i silver; efter 1776 = 1/6 skilling

Styyveri = 1 hopeaäyri; vuoden 1776 jälkeen styyveri = 1/6 killinkiä

 

Timmer = 40 stycken, om skinn

Kiihtelys = 40 eläimen nahkaa

 

Tjog = 20 stycken

Tiu = 20 kappaletta

 

Tum = 2,47 cm (verktum) = 2,97 cm (decimaltum)

Tuuma = 2,47 cm (kalutuuma) = 2,97 cm (desimaalituuma)

 

Tunna = varieande alltefter användning, t. ex för fisk och öl = 125,6 liter; för smör = 16 pund, för spannmål = 142-165 liter

Tynnyrimitta vaihteli käytön mukaan, se oli esim. kalalle ja oluelle 125,6 litraa, voille 16 leiviskää, viljalle 142-165 litraa.

 

Tunna guld, räknebegrepp = 100 000 daler silvermynt (under 1700-talet fallande värde, då begreppet följde sedelinflationen)

Tynnyri kultaa, laskelmakäsite = 100 000 hopearahaa (1700-luvulla arvo laski, koska käsite noudatti seteliarvon laskusuuntaista kehitystä).

 

Val = 20 kast à 4 st (sill, strömming mm), 1 kast = 4 st

Val = 20 kastia à kpl (silliä, silakkaa yms.), 1 kast = 4 kpl

 

Åm = 144 liter (vin); kan dock vara 157 liter

Oomi = 144 litraa (viiniä); voi myös olla 157 litraa